Esi-isä Tyrväinen matkaa Suomeen -Karien matka alkaa

    Tyrväisten esi-isät saapuivat Suomeen luultavasti ajanlaskun alun aikoihin. 

He kuuluivat YDNA:n N-haploon, eli Niilon poikiin, joita Suomen miehistä on valtaosa eli noin 60%. Osa Niilon pojista  on tullut Suomeen Karjalan kannaksen ja osa Baltian kautta. Niilon poikien, samoin kuin kaikkien nykymiesten tarina alkoi alkuisä ’Adamista’. Nykyisin tiedeyhteisö sijoittaa Adamin kotipaikan Afrikaan. Adamin miespuolisten jälkeläisten reittejä voidaan seurataan perimässä tapahtuvien mutaatioiden kautta.

     Ydna:sta ja haploista 

    Vain miehillä on Y-kromosomi ja vain mies voi jatkaa sitä biologisille pojilleen. Siksi näin juontuvaa linjaa nimitetään isälinjaksi tai mieslinjaksi. Kaikki maailman miehet ovat lähtöisin samasta kantaisästä. Hän on geneettisen YDNA-haplopuun napa ja lähtökohta on ’Adam’. Kun ’Adam’ aikanaan sai poikia, näiden perimässä tapahtui jossain vaiheessa mutaatio. Mutaatiota kutsutaan haploksi ja haplot on nimetty käyttäen kirjaimia ja numeroita. Uusi haplo haarautuu aina pääoksasta omaksi alahaploksi. Näin mutaatioita ja haploja seuraamalla on pystytty kartoittamaan mieslinjojen liikkeitä. Mutaation ja uuden haplohaaran syntymisen jälkeen kaikki miespuoleiset jälkeläiset kantavat perimässään tätä uutta mutaatiota ja se puuttuu kaikista muista haplopuun haaroista ja niissä olevilta miehiltä. Näin mutaatiot yksilöivät haplot ja niiden haarat. 

Adamin alkukodista kohti N-haplon syntyä 

    Esi-isämme lähti alkukodista kohti Lähi-Idän – Anatolian aluetta. Nykytietämyksen mukaan siellä oltiin noin 40 000 vuotta sitten. Siitä jatkettiin kohti Kiinaa, jossa N-haploryhmä ajatellaan syntyneen noin 20 000 vuotta sitten. Kaikki aika-arviot ovat noin-aikoja ja tarkentuvat aikanaan uusien tutkimustulosten myötä. Niilon poikien ajatellaan odottaneen jäänsulamista Länsi-Mongoliassa ja jatkaneet matkaansa Kazakstanin läpi kohti Venäjää. Noin 4700 vuotta sitten Niilon pojat jakautuivat kahteen eri ryhmään eli alahaploon. Toinen niistä kulkeutui kohti Karjalankannasta. Toinen jatkoi kohti Baltiaa. Näyttää, että Tyrväisten esi-isä on suunnannut Suomeen juuri Baltian kautta.

Baltia

Baltian reunamille saavuttiin ehkä 3.200 vuotta sitten ja Pohjois-Viroon ja Itämeren rannikolle saavuttiin arvelujen mukaan noin 2.200 vuotta sitten. Yhden pojan jälkeläisiä lähti Ruotsiin ja toisen Karjalankannakselle. Aiemmin arveltiin Savon asutuksen saapuneen juuri Karjalan kannaksen kautta. Nyt uusimmat DNA-testit ovat osoittaneet, että entistä oletusta suurempi joukko on saapunut nimenomaan Suomenlahden yli. Esi-isä Tyrväinen näyttää ylittäneen Itämeren Suomen rannikolle.

Suomeen

Itämeren ylittäneet Niilon pojat rantautuivat luultavimmin Varsinais-Suomeen ajanlaskun alun tienoilla. Kaikki eivät saapuneet samaan aikaan, vaan kiinteä asutus muodostui vähitellen. Tuon Varsinais-Suomeen rantautuneen esi-isän jälkeläiset kantoivat perimässään haploa N-Y5005. Vielä kirkonkirjojen aikaan heitä löytyy mm. Loimaalta, Tammelasta, Huittisista ja Vampulasta.
Esi-isä Tyrväinen suuntasi Varsinais-Suomesta kohti Hämettä ja Pirkanmaata. Tämän pojan jälkeläisillä on perimässäänhaplo N-PH547.
Matka jatkui ja syntyi uusia mutaatioita, so. haploja. Jotkut suuntasivat pohjoiseen: aina Ylitorniolle ja Ruotsin puolelle, jotkut Utsjoelle saakka. 

Tyrväisten alkukoti Savossa

    Tyrväis-suku lähti etsimään elämisen edellytyksiä Savosta.

    Ensimmäiset Savon Tyrväiset tavattanee Kangasniemellä. Kangasniemen Tyrväisten tuntija Eeva Häkkinen kirjoittaa: "Olen tutkinut esivanhempiamme ja muuten sukuun sekaantuneita Tyrväisiä aina siihen Yrjö Laurinpoika Tyrväiseen asti, joka ilmaantui Kangasniemen Halttulaan ensimmäisessä henkikirjassa 1635. Sitä vanhempia tietoja en ole löytänyt." 

   Pieksämäen Pitkäsmäessä Tyrväiset tavoitetaan 1600-luvun lopulta  maakirjoista. Pieksämäen seudun historianensimmäisessä osassa sivulla 161 sanotaan: "Nämä maat siirtyivät Toivakaisilta Putkoisille, joiden jättämän aution on 25.1.1662 ottanut Lauri Juhonpoika Tyrväinen."  Ylä-Tyrväälän sukutilan haltijat voivat näin ollen siirtää esi-isiensä ketjua yhden nivelen taaksepäin, sillä tämä Lauri Juhonpoika on suvun ensimmäisenä isäntänä pidetyn Yrjö Laurinpoika Tyrväisen isä.

Onko Pieksämäen Pitkäsmäkeen tultu Kangasniemen kautta? Onko Kangasniemen  Yrjö Laurinpoika Tyrväinen tullut asuttamaan autioksi jäänyttä Pitkäsmäkeä?

Miten reitti tarkalleen ottaen kulki, on epäselvää.

Joka tapauksessa ”meidän Tyrväisten” kaikkein lähimmät, so. samaa haploa olevat osumat, ovat nimenomaan Kangasniemeltä.

Jämsän sukulaiset

    

Mielenkiintoisen näkökulman ja kysymyksen tuo Jämsässä 1700 -luvulla tavattu Höök-suvun esi-isänä tunnettu ruotusotilas nimeltä Anders Pampenskjöld.

Tyrväiset ja kaksi "Kangasniemen Osumaa" ovat samaa juurta kuin Jämsän Anders Pampenskjöldkin.

Lähtikö joku ”Tyrväisen poika” Jämsään sotilaaksi? Vai kulkivatko Höökin klaaninväki Hämeestä Pirkanmaan, ehkä Pälkäneen kautta Jämsään silloin, kun Tyrväisen porukka suuntasi Savoon?

Matka jatkuu - ja vaihtuu Karien retkiksi

    Miten Tyrväiset Suomeen tulivat? Mitä kautta on kuljettu? Innolla odotan, että esi-isien reitti tarkentuu, kun YDNA-testejä tehdään lisää! 

Joka tapauksessa "meidän Tyrväisten" esi-isät eli Pitkäsmäessä, kunnes Pekka Henrikinpoika Tyrväinen, s. 1713,  muutti setänsä perheen mukana Pitkäsmäeltä Joroisten Kotkatlahteen  n. 1725. Siellä suku eleli, kunnes August "Ukko Karin" isän Mikko Tyrväinen, s.1816,  lähti vuonna 1843 "puulaakimieheksi" Tuomas Rautiaisen taloon Rantasalmen Kolkontaipaleelle. Sitten tiedämmekin, että nuori, 16-vuotias August muutti Lieksaan sukulaisten kauppaan 'puotipalvelijaksi' vuonna 1885. Lieksassa Aukusti perusti lukkarintytär Otteliana Kasken kanssa Kari-sukunimisen perheen ja oman puodin. Lapset  kasvoivat, Ukko Kari eläköityi ja perhe muutti opiskelevien nuortensa kanssa Helsinkiin   vuonna  1915. 

Liisankatu 15 jälkeen tuli Vallilantie 36 ja uudet tarinat: "Pappa Kari", joka tunnettiin esipolvissamme myös nimellä "Isä Kari" muutti Vallilantieltä kappalaiseksi Askaisiin yhdessä tuoreen nuorikkonsa Hilma Helenan kanssa.  Askaisista perheellistynyt "Isä Kari" siirtyi Karjala TL kirkkoherraksi.  Turunläänin Karjalasta jatkettiin  Antreaan.  Antrean kappalaisen perhe lähti sodanjaloista evakkomatkalle ensimmäisenä etappina Tammelan Mustiala. Erinäisten vaiheiden jälkeen tukikohdaksi muodostui Mummo Karin sanoin - 'pieni nukkekoti' Hämeenlinnan Hätilässä.

Hengastyttävää tahtia! Mutta nyt olemme kukin kodeissamme. Kukin juuri siellä, missä  olemme - kenties jatkaaksemme  taas uuteen päämäärään, uuteen kotiin. 

________________

Lähteet:

Pia Hyökyvaaran blogi JuuretOn blogissa ”Höökin Isoisän tulo Suomeen”

Uusimmat FamilytreeDNAn YDNA-testit ja analyysit

Facebookin Tyrväiset- ryhmän keskustelut